Seuraavassa raskauttavaa kuvamateriaalia vuodelta 2010, jota päätökseen olen viemässä omalta osaltani, iloisissa, mutta kuitenkin haikeissa tunnelmissa.
Kaikki muuttuu paljon vuodessa, yksikin ihminen voi kokea niinkin suuria muutoksia vuoden aikana kuin minä tänä vuonna. Kerrataan;
Liityin 2009 Lokakuussa palokuntaan Lohjan Paloniemessä, pimeänä ja märkänä lokakuun iltana, eikä touhuun lähdetty todellakaan kokeilua vakavemmin suunnitelmin, mutta aika näytti kuinka jostain pienestä arkisesta sattumasta saattaa tulla yksi isoimmista asioista elämässä, ihan noin vaan, sillä, tammikuussa alkoi valjeta kuinka koulutuksien suunnittelussa minut uutena otettiin niinkin hyviin huomioon, että toukokuun puolivälissä 2010 astelin Nummi-Pusulan paloasemalta savusukeltajakurssin päättötodistus kourassa, virallisena savusukeltajana. Enkä uskonut siihen sekuntiakaan elämässäni, ennen kuin se oikeasti tapahtui. Nyt on takana päättyvänä vuonna lähemmäs 50 hälytystä Lohjan alueella, paljon hienoja kokemuksia, ylä-ja alamäkiä, mutta ennen kaikkea kourallinen elämänkokemusta ja opittuja asioita taas vuoden verran pakissa.
Sitten toukokuun 21.pvä. Pienessä juhlahumussa Aurlahden alkavan kesän kunniaksi.
Porukallahan saattaa tapahtua mitä vaan, mutta kukapa uskoisi että viemällä tuntemattomalta tupakan suusta tultaisiin kavereiksi, ja niin edelleen ystäviksi? Niinkin näköjään käy. Vastavalmistunut sammutusmies Kuparinen antoi synttärihalin Sinille(jota ei tuolloin vielä tuntenut), ja vei tupakan suusta, ja tuli hyviksi ystäviksi näin ensin Sinin, sitten Essin, ja sitten Teemun, ja sitten Marin ja sitten lukuisan määrän ihmisä eri puolilta Lohjaa, ja sen lähialueita! No, kesä oli kuitenkin oma lukunsa, ja jos ei lasketa kesää kun olin 15-vuotias nuori pojanalku, oli kesä eittämättä viihdyttävin ajanlaskun aikana jonka itse muistan selvästi. Ja sen kunniaksipa, sanoja säästellen, ja juuri siksi, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa laitankin kuvamateriaalia tuolta kesältä näkyviin.
Kiitos siis kaikille jotka tuota kesää oli tekemässä!
KESÄN TAIKARATSU 2010 KIRPPU!
JA olihan tuota kun oman asunnonin sain rivitalosta Lohjan lähiöalueelta, kalliilla vuokralla toki, mutta ensimmäinen oma koti on aina ensimmäinen oma koti. Tai no, vuokrakoti. Siinä samaan syssyyn täyttelin myös kahdeksantoista(18), ja saavutin tuon maagisen täysi-ikäisyyden rajan. Vaan onhan korvantausta silti märkä, sillä armeija kolkuttelee tammikuussa 2013 Säkylässä Porin Satakunnassa. Palvelukseenastuminen ei ole ihan täysin mieluisa, sillä Vekaranjärvelle Karjalan Prikaatiin hain, mutta eiköhän tästäkin selviä miehenä! Ja kyllä, aivan totta, aion hakea rauhanturvajoukkoihin, hetken mielijohteesta, hieman myöhässä saavuttuani kutsuntoihin. Ei sentään poliisi tullut hakemaan!
Kesällä kului Antin kanssa usea hetki järvellä kuhan perässä, ja tulihan tuota kalaa ihan kivasti. Nyt kun on tehokas treenikesä takana, niin ensi vuonna on hyvö lähteä Lohjanjärven vesille kilpaa kalaa narraamaan eri kilpailuihin. Niin ainkin olisi tarkoitus. Löysin itsestäni näppärän veneenkuljettajan, ja kyllähän tuo kalannosto vedestäkin luonnistuu yhtä lailla.
Ja vielä erityiskiitokset artisteille, jotka kesätunnelmaa loivat, sillä tässä linkki muutamaan näppärään kesäiseen kappaleeseen, jotka vuoden 2010 musikaalista ilotulitusta johtivat säkenöinnillään;
http://www.youtube.com/watch?v=p-Z3YrHJ1sU
http://www.youtube.com/watch?v=He5rbLPB8ng
http://www.youtube.com/watch?v=Pfti0duFJf0
Mahtavaa musiikkia vuoden aikan teki myös Jätkäjätkät vanhalla tutulla kokoonpanolla, tulipa sitä Flygareita katseltua, ja pelättyä että jos Joku saa tietää!
Muutenhan tuo vuosi olikin sitten ihan mahtava kerrassaan! Kaikkea ei kerkeä eikä tahdo tänne kirjoittaa, mutta pääpiirteittäin tässä vuoteni 2010, ja uusilla kujilla ja uusilla venkuroilla, ja silmillä vuoteen 2011 sukellan, vastaanottavaisena, ja pelottomana. Toivotan siis erittäin rauhallista, parempaa, ja antoisaa vuotta 2011 kaikille lukijoille, ja ystäville, sekä perheelleni, ja iso kiitos teille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti