Lasken sikarini tuhkakupin reunalle ja lasken äkkiä rahani.Peli on käynnissä. Hiplailen revolveriani vähäpukeisen neidon tuodessa tumma tukka liehuen puolelta toiselle lisää viskiä pelaajille. Hiplailen sitä kuin valmiiksi tietäen seuraavan jaon olevan hyvin epäedullinen vastapäiselle pelaajalle, sillä hyvien korttien osuessa hänelle palkintona on lyijyä sylikaupallinen....
Elämänohje, jota ei tarvinnut mennä peruskouluun opettelemaan. Vastapäisen amigon kortit ovat täyskäsi. Se tietää jykevää otetta revolverin varresta, mutta sitä ennen aloitan show'ni numerolla, joka tässä haisevassa kaupungissa tullaan muistamaan minun juodessani pian margeritoja Key Westillä, vastustajani huvilan uima-altaalla. "Täyskäsi?", kysyn. Vastaukseksi saan naurun, naurun joka on surkuhupaisa, voitonvarma, ja niin dollareilla höystetty. Hän katsoo minua voitokkaana ja tokaisee leveästi; Game over. Hänen vaimo selkänsä takana vilkaisee minua, samalla kun vetäisen revolverin pöydän alta salamannopealla liikkeellä ja suuntaan sen hänen miehensä vartaloon. Bang! Laukaus täyttää kellarihuoneen, ja äsken niin onnellinen, ja voitokas nauru on vaihtunu kalpeaksi tyhjyydeksi miehen kasvoilla. "Peli loppuu kun sanon niin".
Vastustajani vaimo vetäisee samalla kun nousen tuolista ja keräilen pelimerkkejä pöydältä hopeiseen matkalaukkuun oman revolverinsa esiin, ja tyhjentää huoneen tarjoilijoista,ja vaimentaa jukeboksin. "Tule, meidän on vielä päästävä helvettiin täältä!", hän huutaa minulle ladatessaan paukkurautaansa uutta kierrosta varten. Minä juoksen ovelle, varmistan ettei ketään tule, ja viiton hänelle että kaikki on okei; Alkaa armoton juoksu portaita ylös kohti maakerrosta, jossa jo vainaan pelikaverini Chevrolet Impala odottaa. Pysähdymme vielä ennen ulko-ovea, porttia Chigagon aamuyöhön, jonka taivaanrannassa aurinko tekee nousua. Oven takaa kuuluu jyskytystä, ja huuto. "Vartiointiliikkeestä, avatkaa ovi!". Pelikaverini vaimo kohottaa revolverin piipun kohti ovea, samalla kun minä varovasti avaan oven. Bang!
Del Shannon soi autoradiossa, kun käännymme varastotalon pihasta kohti auringonnousua, Floridaa, ja uutta elämää. Katselemme toisiamme hetken auringon ensimmäisten säteiden osuessa naamaamme Chigagon aamussa. Kaikki sanat, jotka pyörivät mielessämme, kaikki ajatukset, vaihtuu yhteen pitkään suudelmaan.
Pian on muuten muuttoni aika, ja olenkin jo aika varma että olen pakannut lähes kaiken mitä muutan uuteen kotiin. Tänään käytiin pakkailemassa Esben, ja Sintun kanssa meillä, ja lauantaina on vielä itse muutto, ja asunnon pesu. Ei niistä sen enempää vaan viime päivien kuvia, ja tunnelmia;
Osa kuvista otettu from weheartit.com
Ajo
Mielenkiintoista... :)
VastaaPoista