Tulimeri 2011: Täyttä tulta!

Mietin tässä iltasella odotellessani oloni kohentumista, että kirjoitanko tästä reissusta blogimerkintää, ja jos kirjoitan, mitä kirjoitan, ja miten. Päätin nyt kuitenkin kirjoittaa sillä ehkä henkisen selviytymisen kannalta on hyvä tehdä pientä terapistista tutkiskelua itsekseen, ja itsekseni en puhu, joten puhtaaksikirjoitan ajatuksiani tähän blogiin. Kaikki alkoi jo kuukausia sitten kun ilmoittauduin paloasemalleni mukaanlähtijäksi risteilylle, ja hiukan avattakoon tätä koko Tulimeri-juttua niille jotka eivät siitä mitään tiedä; eli Tulimeri on valtakunnallinen SEMINAARI-risteily palokunnille kautta Suomen, mutta järjestäjästä minulla ei ole tietoa, mutta tuolla ei nyt kyllä ole mitään sen suurempaa merkitystäkään. Risteily lähti Turun satamasta perjantai-iltana 18.30, mutta itse otin pienen varaslähdön, ja virittäydyin seminaari-vireeseen heti aamusta koulusta päästyäni puolenpäivän aikaan. Vähän saunomista ja läpänheittoa, ja last minute check joka tunnin välein; mitäköhän unohtui? Tunnelma oli jo ihan katossa satamassa, eikä tunnelma missään vaiheessa risteilyä kauheasti päässytkään laskemaan.



Kovin ne olivat jo viime vuonna uhkailleet, että kun mukaan lähtee, niin se on menoa sitten. Ja niinhän ne väitti myös, että huono olo ei ennen ensi vuoden tammikuuta helpotu. Ja että niin tuliset paikat on tällä risteilyllä että jano on jatkuva. Ja niinhän tuo vähän taitaa ollakin; nimittäin koko päivänä en ole tuntenut ainakaan olevani ihan selvillä vesillä vieläkään, enkä sen pahemmin kovin kuivalla maallakaan. Ja buranaakin on mennyt. Mutta hienoahan tuo matkailu oli, paljon sai uusia tuttuja, ja esiintymispuolikin oli risteilylle ihan huippuluokkaa. Mukana oli mm. Jukka Puotila, hienolla stand-up-komiikkashow'llaan, Tigers-tanssitytöt vähissä vaatteissa tanssimassa, sekä Cover-band Remix.




Tuon enempää kuvamateriaalia ei epärehellisesti sanottuna ole, ja rehellisesti sanottuna on, mutta sen julkaisematta jättäminen säästää monet ihmiset häpeältä, ja nolostumiselta. Niin monipuolinen ja sekava risteily oli. Pahoittelen kaikilta tässä samalla jos olen aiheuttanut toiminnallani myötähäpeää, unettomia öitä, tai muuten vaan tunnetiloja, ei niin mieluisia, mutta kiitän myös kaikkia mukana olleita, ja niitä jotka omalla tavallaan loivat kasan unohtumattomia, ja hyviä, ja naurettavia muistoja! Ja kiitos kun ette jättäneet vaikka minulle tuntui olevan äärettömään vaikeata löytää linja-autolle Turun satamassa. Ensi vuonna vieläkin paremmin. Kiitos!



Tässä hieman tunnelma-kappaletta jota laulettiin jatkuvasti.