Amour....

Herään aamulla sängystä, yksin. Menen nukkumaan illalla, yksin. Käyn päivällä kaupassa, yksin. Kyllästyttää! Tänään kun kävelin kaverin luota poispäin, mietin kuinka olisi kiva, että kun illalla menee nukkumaan, olisi unikaveri. Ei millään pahalla, vanha kaveri, vanha kunnon Upponalle, mutta olen alkanut kaipaamaan läheisyyttä, ja sellaisia arki-iltoja, että kotiin tultuaan voi mennä ison paksun peiton alle, laittaa villasukat jalkaan, avata telkkarin, himmentää valaistuksen ja juoda sohvanpohjalla teetä, jonkun kainalossa, ja tuntien läheisyyden, toisen ihmisen lämmön, tuntien turvallisuuden tunteen. Tahdon sanaharkkoja kauppalistasta, tai siitä kumpi imuroi tänään, ja siitä, kumpi vie roskat. Yksinoleminen ei ole kivaa, eihän? Sitten kun olen vanha, ja asun Espanjassa elämässä eläkepäiviäni, en tahdo olla yksin, en tahdo. Ja otan Upponallen mukaan. Olenpas läheisyydenkipeällä tuulella.:)




Haluan, myös että tulee kesä! Kesä, kesä, kesä, kesä, kesä, mikä ihana sana! Miettikää, lämmintä 24 astetta, auringonlasku sen upeissa väreissään järvenrannalta hyvässä seurassa, laineiden liplattaessa hiljaa hienonhienossa tuulenvireessä joka hieman havisuttaa koivujen lehtiä Suomen suvessa. Ja tahdon yksisuuntaisen lentolipun Etelä-Ranskaan, New Yorkiin, Kaliforniaan, tai Israeliin! Ei enää pakkasia, räntäsateita, maanantai-aamun peltikolarisumista kertovia MTV3:n paniikkiuutisia, tai mamiksia, pitkiä kalsareita! Oih, niin jäisi hyvästi Suomen talvet, ja pimeät, märät, ja jäätävät syksyt. No, unelmointihan ei ole kiellettyä....



tai




Mutta tässä vaiheessa alan valmistautumaan pitkään yöhön, ja menen mutustamaan hieman yöpalaa, ja poltan yhden savukkeen vielä, sitten alan haaveilla.... Kauniita unia, ja oman kullan kuvia, ja mielikuvituksellista hupia, kyselemättä lupia! Ehkä vielä löytyy vapaaehtoinen lämmittelemään ja käymään sielujen välisiä keskusteluja kanssani. :) Heippa!